Syntyperä on Suomessa paras bisnes

By on 22.9.2016

Analyysi Juha Sipilän puheesta Veropäivässä 2016

Puhuessaan Kauppakamarin perinteisessä Suuressa veropäivässä 21.9. 2016 pääministeri Juha Sipilä sanoi täysin järkeenkäyvästi: ”Verojärjestelmässä ei saisi olla sellaisia elementtejä, jotka merkittävästi hankaloittavat yritysten toimintaa.”

Se, mikä Sipilän näkemyksen mukaan ”hankaloittaa merkittävästi” yritysten toimintaa, oli yllättävää. Tuskin moni liike-elämässä toimiva olisi nostanut sitä ensisijaiseksi epäkohdaksi.

”Merkittävästi hankaloittava, tuntuva este”

”Yrittäjäpiireissä on koettu”, Sipilä sanoi, ”että perintö- ja lahjaverotuksen viime vuosien kiristykset muodostavat eräissä tapauksissa tuntuvan esteen yritysten sukupolvenvaihdokselle”.

Jos yrittäjäpiireissä on näin ”koettu”, niin kokemus on väärä. Yritysluovutuksen verokohtelu on hyvin keveää – valtiovarainministerinä Antti Rinnekin pidensi veronmaksuaikaa viidestä kymmeneen vuoteen.

Vähintään 10 prosenttia yrityksestä saaneet jälkeläiset ovat nauttineet huojennuksesta, jonka jälkeen todellinen veroaste on keskimäärin 2,8 prosenttia firman käyvästä arvosta. Tätä huojennusta Sipiläkin piti ”hyvänä” ja jopa ”kohtuullisena”. Vaikea 2,8 prosentin veroa on kohtuuttomanakaan pitää – saati maatilojen jatkajien 1,1 prosentin veroastetta.

Harvoin ovat niin harvat saaneet näin paljon.

Yli miljoonan euron lahjoitusten ja perintöjen veroastetta tulee Sipilän mukaan laskea 20:stä 15 prosenttiin, koska ”eräissä tapauksissa” huojennusta ei ole voinut käyttää. Näin käy, kun omistajuutta ei ole suunniteltu tai perillinen ei osallistu yhtiön hallintoon. Pääministeri vetosi jälkeläisten ”yhdenvertaisuuteen”.

Harvoin ovat niin harvat saaneet näin paljon. Ja tällä verukkeella muutkin varakkaat.

Veroalen saavat näet nekin, jotka ovat oikeutettuja huojennukseen – todellinen veroprosentti laskee siis entisestään. Samalla muidenkin arvo-omaisuuden saajien verotus laskee – esimerkiksi kahden miljoonan euron asunnosta lähes 80 000 eurolla.

Suurin, peräti 25 prosentin lahjaveron alennus kohdistetaan nimenomaan suurimpiin luovutuksiin. Kun lahjan arvo on puoli miljoonaa ja yli, maksettava vero hupenee 22 – 24 prosenttia. Kolmannes veronlaskun hyödystä koituu kaikkein ylimmälle tulokymmenykselle – riippumatta siitä, periikö yrityksen, arvoasunnon vai osakesalkun. Tämä kaikki ilmenee hallituksen esitysluonnoksesta.

”Yhdenvertaisuuden” nimissä olisi ollut tietenkin mahdollista muuttaa huojennuksen ehtoja – eihän 10 prosentin vähimmäisomistusta ole mihinkään kiveen hakattu. Todellisuudessa hallitus haluaa yksinkertaisesti lahjoittaa kaikkein vauraimmille suomalaisille 40 miljoonaa euroa – ja tietenkin siinä sivussa maatalousyrittäjille.

Vain kultalusikka suussa saa yrittää

Se, että pääministeri toteuttaa Perheyritysten liiton toiveet, ei yllätä. Vakavaa sen sijaan on, että aikaisempaakin anteliaampi perintövero estää aitoa yrittäjyyttä.

Viime vaalien jälkeen 15 eturivin taloustieteilijää – mukaan lukien keskustalle läheinen vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas – vetosi hallitukseen perintöveron puolesta. Taloustieteilijöiden konsensus on, että lahjojen ja perintöjen verottaminen on järkevää ja oikeudenmukaista, varsinkin kun muuten varallisuuserot kasvaisivat entisestään.

Miten fiksu köyhä autetaan omistajaksi?

Useiden tutkimusten mukaan kansantaloudelle on pikemminkin haittaa yritysten periytymisestä – uudessa vaiheessa osaava johto ja tavoitteelliset omistajat löytyvät usein perheen ulkopuolelta. Toisaalta kotimainen, kasvollinen omistaja turvaa työpaikat parhaiten.

Juuri siksi on vaikea ymmärtää hallituksen pakkomiellettä, että vain niiden tulee omistaa, jotka ovat ennenkin omistaneet. Väärään perheeseen syntynyt tarmokas yrittäjä joutuu maksamaan ostetusta yrityksestä käyvän hinnan kokonaan, eikä murto-osaa kuten oikeaan perheeseen syntynyt. Aito ongelma on, miten fiksu köyhä yrittäjä autetaan omistajaksi – edistetään rohkeaa ja uutta sinivalkoista omistamista – mutta se ei Sipilää kiinnosta.

Perintö- ja lahjaveron alennus lisää eriarvoisuutta ja on kannustin väärään suuntaan. Oikea syntyperä on Suomessa paras bisnes. Ja tätä menoa ainoa bisnes.

Talouden tilanne ei olekaan vakava

Sipilän käsitys ”yhdenvertaisuudesta” siis oli, että yritystoiminnan jatkajien ja muiden perijöiden ”verokuilua” on välttämättä kavennettava. Jonkun toisen mielestä olisi oikeudenmukaista, että 40 miljoonan lahjoitus hyvätuloisille olisi käytetty vaikkapa lääkekorvauksiin.

Sama valikoiva oikeudenmukaisuus edellyttää Sipilän mielestä, että osakeyhtiöiden saama yhteisöveron alennus pitää ”kompensoida” muille yhtiömuodoille. Jonkun toisen mielestä olisi kiireellisempää paikata 123 miljoonalla vaikkapa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn tehtyjä leikkauksia.

Sipilän perustelut ovat vanhaa jakopolitiikkaa

Yllättävää kyllä, Sipilän järkeily muistuttaa hyvin perinteistä eturyhmien sulle-mulle –jakopolitiikkaa: Kun yhdet ovat saaneet edun, toistenkin on saatava.

Kansakunnan tila ei sittenkään ole niin vakava, etteikö leikkausten ja palkanalennusten hyötyjä voisi jakaa omille taustaryhmille, eikä hillitä velkaantumista.

Tai kuten Sipilä Veropäivillä asian esitti: ”Näissä olosuhteissa nähtiin tarpeelliseksi keventää yksityisten elinkeinonharjoittajien, henkilöyhtiöiden osakkaiden sekä maatalouden, metsätalouden ja porotalouden harjoittajien verotusta erityisellä yrittäjävähennyksellä.”

Apteekkarivähennys hyödyttää varakkaita, Sipilä tiesi

”Uusi yrittäjävähennys kohdistuu kaikessa olennaisessa hyvin pieniin yrityksiin. Vuoden 2014 verotusaineiston tietojen perusteella 77 prosentilla verotettavaa voittoa tuottavista elinkeinonharjoittajista vuotuinen tulos oli alle 30 000 euroa. Henkilöyhtiöiden osalta vastaava luku oli 79 prosenttia”, Sipilä sanoi Veropäivässä.

On selvää, että henkilöyritykset ovat pieniä. Mutta se ei tarkoita, kuten Sipilä johdattaa uskomaan, että pienellä yhtiöllä on pienet tulot ja vähän verotettavaa.

Apteekkarit ovat henkilöyrittäjiä, kuten monet kovatuloiset ammatinharjoittajat – vaikkapa tuhannet yksityislääkärit. Parturi-kampaajalla, jolla on yksi työntekijä, on tuplasti isompi firma, mutta paljon köyhempi.

Tasainen viiden prosentin vähennys yrittäjätulosta tarkoittaa, että vaikka sadat tuhannet pienituloiset muodostavat tuen saajien suuren enemmistön, suurin osa euroista kohdentuu Suomen varakkaimmille. Yllätys, yllätys.

Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan ylin tulokymmenys haalii melkein puolet yrittäjävähennyksen euroista. Kaksi ylintä tuloluokkaa kahmii tuesta 60 prosenttia eli 75 miljoonaa euroa.

Suomen rikkaimmalle apteekkarille 25 000 euron lahja

Suurimpia hyötyjiä eivät siis ole ne ”fysioterapeutit, kampaajat, suutarit, maatalousyrittäjät, porotalousyrittäjät, vaikkapa kahvilayrittäjät, kovaa työtä tekevät”, jotka pääsivät pääministerin listalle myöhemmin eduskunnassa.

Vaan vauraimmat suomalaiset. Suomen kovatuloisin apteekkari saa lahjaksi 25 000 euroa puhtaana käteen, joka vuosi. Veronmaksajien rahaa, leikkauksilla ja palkanalennuksilla säästettyä.

Sipilä toisti vielä eduskunnassa kahteenkin kertaan vähennyksen kohdistuvan ”kaikessa olennaisessa” alle 30 000 tuloksen tehneisiin 79 prosenttiin. Lopulta pääministeri joutui kuitenkin tunnustamaan, että myös Valtiovarainministeriön mukaan yli puolet yrittäjävähennyksestä kohdistuu ylimpiin tuloluokkiin – vauraiden ammatinharjoittajien pieneen vähemmistöön.

Siis ”kaikessa olennaisessa” eurot päätyvät aivan muualle kuin pääministeri kolmeen kertaan kertoi. Eikä harhautus ollut tahaton, koska Sipilälläkin oli tieto totuudesta.

Jos tarkoitus on auttaa pienyrittäjiä, miksei auteta pienyrittäjiä?

Jos tarkoitus on auttaa pienyrittäjiä, niin miksei noita 70 miljoonaa voi suunnata varakkaiden sijasta aidosti toimeentulonsa kanssa rimpuileville raatajille? Tai unohtaa koko apteekkarivähennys ja nostaa alv-velvollisuuden alaraja 10 000 eurosta 30 000 euroon, mikä on pienyrittäjien itsensä ylin toive?

Kaverikapitalismi on ruma sana

Hallituksen syyttäminen ”kaverikapitalismista” on kovaa puhetta. Mutta jos juhlava yrittäjyyden edistäminen kerta toisensa jälkeen johtaa siihen, että a) suurituloisimmat suomalaiset ja siinä sivussa b) maatalous keräävät hyödyt, mihin muuhun johtopäätökseen voi tulla?

En edes maininnut 13 miljoonan euron metsälahjavähennystä, koska siitä pääministeri ei puhunut Veropäivässä. Kauppakamarin verojohtaja Ann-Mari Kemell kyllä luonnehti puun myyntitulosta vähennettävää lahjaveroa, vinosti hymyillen, ”innovaatioksi”.

Innovaatio on nähdäkseni se, että a) ja b) yhdistyvät.

Vähennys hyödyttää vain arvokkaimpien metsätilojen omistajia, alle kolmasosaa. Jopa MTK piti ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Suurimman vähennyksen saa erittäin suurista puunmyyntituloista.

Yllätys, yllätys, yllätys.

Posted in: Suomi, Talous

Harakka: Apteekkarituki häikäilemätöntä kaverikapitalismia

By on 10.9.2016

Ovatko apteekkarit todella yhteiskunnan hädänalaisimpia, kun hallitus haluaa auttaa jokaista keskimäärin 10 000 eurolla, kysyy kansanedustaja Timo Harakka, sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän verovastaava. Hän arvostelee Sipilän hallituksen henkilöyrityksille suunnittelemaa viiden prosentin verovähennystä, joka kohdentuu ”täysin järjettömästi”. − Yrittäjävähennystä on markkinoitu pienyrittäjien tukena,

Harakan lakialoite: Julkisuuslaki koskemaan myös valtion ja kunnan yhtiöitä

By on 2.9.2016

Tiedote julkaistu 2.9.2016. SDP:n kansanedustaja Timo Harakka esittää lakialoitteella, että julkisuuslain soveltamisalaa laajennetaan koskemaan myös valtion ja kuntien yhtiöitä. Lakialoite on jätetty eduskunnan käsiteltäväksi 2.9. Aloitteessa esitetään, että oikeus saada tietoa viranomaisten asiakirjoista ulotetaan myös viranomaisen määräysvallassa oleviin yhtiöihin. Muutos

Lännen Median haastattelu: Harakka sohaisi pyhintä

By on 23.8.2016

Lännen Median lehdissä ilmestyi sunnuntaina 21. elokuuta laaja Timo Harakan henkilöhaastattelu. Lue juttu oheisen linkin takaa tai klikkaamalla kuvasta: https://system.webnewsmonitor.com/static/media/1305/1772/119447/863f250081018de1e371f0fcac1d3ed51dd20bc83a.jpg

Puhe Viron veromallista voidaan lopettaa

By on 22.8.2016

Kaverikapitalismin kaunein kukka kuihtuu. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) tyrmää selvityksessään Viron yritysveromallin soveltamisen Suomeen. Viron malli vähentäisi investointeja entisestään ja romuttaisi Suomen kilpailukykyisen yritysverotuksen. Suomen 20 prosentin yhteisöverokanta on EU:n matalimpia. Verrannollisista maista vain Irlannissa yritysvero on alhaisempi. Viro on

Kiertotaloudessa on Suomen teollisuuden tulevaisuus

By on 17.8.2016

Suomen on panostettava uusiutuvaan energiaan parantaakseen tuotannon tehokkuutta ja kilpailukykyä, sekä päästäkseen mukaan hurjasti kasvaville maailmanmarkkinoille, vaatii kansanedustaja Timo Harakka. – Hallituksen panostus bioenergiaan on kiitettävä, mutta sillä ei ole vientipotentiaalia. Aurinko- ja tuulivoiman kehityksen hallitus on jättänyt retuperälle, Harakka

Fiksu valtio rohkaisee yrittäjyyteen

By on 3.8.2016

Kolumni julkaistu Suomen Yrittäjien blogissa 3.8.2016 Kaikkihan ovat ”yrittäjien asialla”. Yrittäjien, ja yritysten, kirjo on kuitenkin niin valtava, että määritelmä on järjetön. Mikä yhdistää itsensä työllistävää korutaiteilijaa ja Antti Herliniä? Kun yhteiskunnan resurssit ovat rajalliset, yritysten tukemiseen käytettävät rahat tukevat

Harakka Jorvin sairaalan viivästymisestä: Yhtiövalta heikentää demokratiaa ja tulee kalliiksi

By on 26.7.2016

”Jorvin sairaalan myöhästymiseen ja kustannusten ylitykset osoittavat soten vaaranpaikan. Veronmaksajat eivät voi valvoa yhtiöitettyä tuotantoa, jota julkisuuslaki ei koske”, varoittaa Uudenmaan kansanedustaja Timo Harakka (sd). Ylen uutisten (25.7.) mukaan Jorvin uuden sairaalan käyttöönotto on myöhästymässä ainakin vuodella. Hinta on ylittymässä

Harakka: Soinin vehkeily vaarantaa Suomen edun

By on 29.6.2016

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) ei suostu kertomaan, mitä ”sidosryhmiä” hän tapaa tänään Britannian-matkallaan. Suomen ulkopolitiikan virallisen edustajan salamyhkäisyys on ennenkuulumatonta ja herättää lisää pelkoja siitä, että Suomi juhlapuheistaan huolimatta pyrkii heikentämään EU:ta kriittisellä hetkellä. Onhan tunnettua, että ulkoministerin vanha ”sidosryhmä”

SDP:n Harakka vaatii turvaa osuuskuntien kautta työskenteleville

By on 21.6.2016

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka vaatii hallitukselta toimia osuuskuntien kautta työskentelevien työttömyysturvan takaamiseksi. Harakka jätti asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle tänään. − Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta on tehnyt toukokuussa päätöksen, jossa osuuskunnan kautta työskentelevää osuuskunnan jäsentä ei ole katsottu työsuhteiseksi työntekijäksi. Päätöksen kohteena olevalta