Budjetti 2018: Päivänsäde vai menninkäinen?

By on 20.9.2017

Arvoisa puhemies ja puheenjohtaja,

Perheessämme esitetään usein iltaisin taideteos nimeltä Päivänsäde ja menninkäinen. Ja miksi tämä traaginen rakkaustarina jossa toinen on valon lapsi ja toinen yötä rakastaa, tulee budjetista mieleen. Kerron sen ihan pian.

On ilo, että talous kasvaa. Täällä on hyvässä hengessä todettu, että se on edellisen ja nykyisen hallituksen ansiota – näin ollen jokainen ryhmä tässä salissa saa pikkuisen kunniaa. Ja yhteishenki on tärkeää, kun tärkein tehtävämme on taata kestävä ja kantava kasvu.

Miten kasvu kantaa, miten laine nostaa kaikki laivat – se on kansakunnan tulevaisuuden kohtalonkysymys. Voimmeko palata eriarvoistamisen tieltä yhteenkuuluvuuden tielle?

Miten kasvu kantaa? Nostaako laine kaikki laivat?

Tähän isoon kysymykseen nähden hallituksen budjetti on ikävä kyllä neuvotonta näpertelyä. Se on menetetty tilaisuus. Hallitus huilaa juuri sillä hetkellä, kun pitäisi toimia. Näyttää siltä, että se on menettänyt toimintakykynsä kriittisellä hetkellä – juuri silloin, kun täytyisi työntää kasvua kunnon vauhtiin.

Onko niin, että tämä hallitus osaa vain leikata, kiusata ja kurittaa, mutta ei kasvattaa, kannustaa ja luoda toivoa tulevaisuuteen? Onko katteeton pessimismi ottanut Sipilän ja Orpon panttivangikseen, onko rohkeus loppunut juuri, kun sitä tarvitaan – ei itsekuritukseen, vaan kukoistukseen. Eli viihtyykö hallitus paremmin hämärässä kuten menninkäinen, eikä pysty sokaistumatta astumaan valoon kuten päivänsäde?

Totuus on tasan päinvastainen kuin mitä pääministeri Sipilä aiemmin tänään esitti. Hän vakuutti, ettei hallitus ole ”pudottanut kintaitaan” ja jäänyt ”lepäämään laakereille”. Tosiasiassa Sipilän hallitus tappaa aikaa, aikaa jota meillä ei ole.

Sipilä nosti todistuskappaleeksi hallituksen pontevuudesta hankkeen, jolla perustettaisiin taloustieteen huippuyksikkö. No halleluja!

On hienoa, jos nobelisti Bengt Holmströmille löytyy arvoisensa asema Suomessa, mutta ei se nyt kyllä Suomen taloutta pelasta vaikean väestökehityksen ja maailmantalouden haasteista.

Talouden huippuyksikkö? No halleluja!

Mielestäni perustelen huolellisemmin sen, miksi nimenomaan hallitus on menettänyt tilaisuutensa ja siirtää suuret uudistukset seuraaville hallituksille.

1. Perhevapaauudistus.
2. Oppivelvollisuuden pidentäminen.
3. Osaajien maahanmuuton edistäminen
4. Yritystukien uudistus.
5. Verotuksen uudistus.

Mitkä tilaisuudet on menetetty?

Tämä hallitus ei pysty nostamaan työllisyysastetta 72 prosenttiin, mikä on surkeaa siksi, että ensi vuosikymmenellä ei edes tuo 72 riitä, ainakin kolme neljästä työikäisestä on saatava sorvin tai pikemminkin näytön ääreen.

Väestö vanhentuu. Se tarkoittaa, että osaajien maahanmuuttoa on lisättävä. Samaan aikaan, kun polkuhintaista riistotyötä ei tarvitse kukaan, meidän on saatava maailman kunnianhimoiset nuoret oppiin ja työhön Suomeen. Meidän on houkuteltava start-upeja Suomeen. Mutta yksi hallituspuolue estää kahta hallituspuoluetta edistymässä asiassa.

Tämä edellyttää perhevapaauudistusta, joka parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja kannustaa kunnianhimoisemmille työurille. Sitä olemme vaatineet kaksi ja puoli vuotta, mutta jälleen yksi hallituspuolue estää kahta hallituspuoluetta edistymässä, tai ehkä kaksi estää yhtä.

Yksi hallituspuolue estää kahta, tai ehkä kaksi estää yhtä.

Kolmanneksi oppivelvollisuuden tai oppioikeuden jatkaminen sekä alusta että lopusta parantaa myös työllisyyttä ja estää syrjäytymistä. Se, että Suomessa peräti joka viides 18-25-vuotias nuori mies on jäänyt työn tai koulutuksen ulkopuolelle. Pelkän peruskoulun suorittaneiden työllisyysaste on vain 43 prosenttia.

Tutkimusten mukaan työelämä polarisoituu, jakautuu kahtia. Keskipalkkaiset, keskinkertaiset, keskiluokkaiset työt ovat jo vähentyneet. Yhtä lailla tutkimusten mukaan polarisaatiota voi estää vain kolmella keinolla, ja ne ovat koulutus, koulutus ja koulutus. On siis kohtalokasta, että hallitus on leikannut koulutuksesta, kuten edeltäjänsäkin. Se uhkaa tuhota tulevaisuuden toivon.

Toistan esityksen siitä, että seuraava hallitus sitoutuu oppimismiljardiin, siis panostamaan tuntuvasti kaikkeen oppiin – varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toiselle asteelle ja korkeakouluihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Tuore ministeri Lintilä lupasi listan yritystukien karsimisesta jo viime keväänä. Se lykättiin syksyn budjettiriiheen, ja sieltä ei tullut ulos mitään. Ilmeisesti kaksi hallituspuoluetta esti yhden puolueen edistymisen. Tämä kolmipyörä kaatuu joka kaarteessa.

Tämä kolmipyörä kaatuu joka käänteessä.

Suomen tuotannon on uusiuduttava. Uusiutuva tuotanto edellyttää uusiutuvaa energiaa. Yhteiskunta voi auttaa kiertotaloutta, digitalisaatiota, työllistäviä korkean lisäarvon aloja. Nämä näköalat puuttuvat täysin tästä keltaisesta kirjasta.

Ja vielä viides esimerkki.

Kevään kehysriihessä luvattiin myösveropäätöksiä. No kuka yllättyi siitä, että tämäkin asia pantiin työryhmään ja siitä tehdään tiekartta. No jos ollaan eksyksissä, niin tarvitaan kartta. Mutta tämä oli neljäs iso kysymys, neljäs iso tulevaisuuden kysymys, jonka linjaamiseen ei riittänyt uskallusta.

Työryhmiä, työryhmiä. Tarvitaan työtä, ei työryhmiä.

Siis jokainen päätelköön, onko oikeassa pääministeri Sipilä, joka sanoi, että hallitus tekee pontevasti suuria kasvua kannattelevia uudistuksia, vai olenko oikeassa minä, joka sanon että tästä keltaisesta kirjasta ei löydy tulevaisuuden ratkaisuja, ei mitään. Jokainen päätelköön, onko kyseessä päivänsäde vai menninkäinen.

Työryhmiä, työryhmiä. Tarvitaan työtä, ei työryhmiä

Täällä siis kinataan tämänhetkisen ja edellisen hallituksen saavutuksista ja saavuttamatta jättämisestä. Se on ajanhukkaa. Koska hallitus jättää kaikki uudistukset seuraavan hallituksen vastuulle, meidän on ryhdyttävä keskustelemaan seuraavan hallituksen ohjelmasta.

Koska hallitus jättää kaikki uudistukset seuraavan hallituksen vastuulle, niin parasta olisi, että enää ei tuhlata aika, vaan seuraava hallitus ryhtyisi jo toimeen. *

PS: Nobelisteista puheen ollen. Tasan kaksi vuotta sitten, 20.9. 2015, Helsingin Sanomat raportoi Joseph Stiglitzin kommentin Suomen hallituksen toimille: ”Ei ole mitään mekanismia, jonka kautta sairaanhoitajan palkan leikkaus edistäisi suoraan vientiä. Ainoa peruste on, että se rahoittaa yrityksille suunnatut verohelpotukset.”
Amen.

Posted in: Suomi, Talous, Työ, Verotus

Osaajien maahanmuuttoa on kiireesti edistettävä

By on 5.10.2017

Puhe eduskunnassa 5.10.2017 hallituksen esityksestä (HE 127/2017 vp) kasvuyrittäjän ja erityisasiantuntijan oleskeluluvan helpottamisesta Tämä uudistus on erittäin tervetullut. Osaajien maahanmuuton edistäminen, jopa houkutteleminen on tulevina vuosina Suomelle hyvin tärkeää. Väestörakenne muuttuu nopeasti entistä epäedullisemmaksi, ja ilman maahanmuuttoa työvoimasta katoaa 300 000

33648376311_ef12dfe4cd_z

EK:n kyvytön veronkiertolobbaus

By on 24.8.2017

EU:ssa hyväksyttiin viime vuonna niin kutsuttu veronkiertodirektiivi, joka sisältää viisi säännöstä, joilla puututaan monikansallisten yritysten verosuunnitteluun. Direktiivi on toimeenpantava jäsenmaissa ensi vuonna. Direktiiviä käsiteltiin eduskunnassa viime vuoden keväällä. Tuolloin EK lobbasi monikansallisten suuryritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumista vastaan tutulla väitteellä: se

Jumbo jänkhälle, kaasua kairalle

By on 18.7.2017

Kun arvostetut ajattelijat lausuvat typeryyksiä, päiväni on pilalla, loma tai ei. Tietenkin lomapäivä on aina pahemmin pilalla kuin mikään työpäivä. Erikoista on, että tällä kertaa typeryyksiä ei ole lauottu taloudesta, josta minulla on mielipiteitä ja tietoakin, vaan liikenteestä, josta yleensä

Populistit jäivät hallituksen johtoon

By on 19.6.2017

Puheenvuoro hallituksen tiedonantokeskustelussa 19.6. 2017 Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty värikkäitä repliikkejä, jotka sopivat tragikoomiseen kesäteatteriin. Mutta olemme vakavan asian äärellä. Tämä tapausten kulku on heikentänyt suomalaista demokratiaa ja heikentänyt kansalaisten luottamusta päätöksentekoon. Jos ja kun pettymys purkautuu siten, että

Sote-yhtiöittämiset edellyttävät julkisuuslain uudistusta

By on 6.6.2017

Yhtiöittämiset ovat olleet Juha Sipilän hallituksen tunnusmerkki. Monet toimittajat ovat nostaneet esiin sen, että linja heikentää julkishallinnon toiminnan läpinäkyvyyttä. Hallitus ei näet ole huolehtinut yhtiöihin siirtyvän toiminnan julkisuudesta. Kuusi toimittajayhdistystä ehdotti toukokuussa siirtymistä Ruotsin malliin, jossa julkisuuslaki koskee julkisen vallan

Yes we can – omistusten avoimuus voidaan taata

By on 16.5.2017

Eduskunnassa keskustellaan jälleen tänään hallintarekistereistä. Hallitus on runnomassa suurella innolla läpi esitystä, jolla sallitaan suomalaisille ulkomaisten hallintarekisterien käyttö. Samalla se olisi laajentamassa hallintarekisterimahdollisuutta myös listaamattomiin yhtiöihin. Hallitus on kääntänyt kaikki kivet etsiessään syitä sille, miksi hallintarekisterien laajennus on pakko toteuttaa. Vähemmän

Harelausuma

Kuusi ongelmaa hallintarekisterien sakkoverossa

By on 10.5.2017

Kuusi ongelmaa hallintarekisterien sakkoverossa Hallituksen surkuhupaisa hallintarekisterisaaga sai eilen kaksi lisäkäännettä. Ensin hallintarekisteriesityksen käsittely vedettiin viime tingassa pois eduskunnasta. Kommervenkillä vältettiin nolo tilanne, jossa esitys olisi äänestetty kumoon. Näytti nimittäin siltä, että suuri osa perussuomalaisten kansaedustajista olisi vastustanut hallituksen omaa

Totuuden välttelyä rahanpiilotuksessa

By on 2.5.2017

Puhe eduskunnassa 2.5. 2017 Hallintarekisteri eli rahanpiilotuslaki on asia, jonka jokaisessa käänteessä hallituksen on ollut tavallistakin vaikeampi pysyä totuudessa. Tässä salissa sanottin seuraavaa 26. marraskuuta 2015. ”Yksi on arvopaperikeskusasetus joka on pantava toimeen, ja sen yhtenä osana on hallintarekisterijärjestelmä. Viranomaiset,

Tapaus Berner

By on 23.2.2017

Eduskuntapuheesta 22.2. 2017 Tässä Finavia-kohelluksessa on mennyt sekaisin moni asia. Oli siis välttämätöntä, että tarkastusvaliokunta pyrki saamaan tähän sekoiluun jotain selvyyttä, ja tämä työ on ollut erittäin tärkeä ja ansiokas. Keskustelussa oli mielenkiintoinen ristiriita: pääministeri Sipilä painotti voimakkaasti sitä, että