Kenen asialla?

Viimeisten vuosikymmenten aikana varakkaat ihmiset ovat hyötyneet valtavasti. Eniten ovat kärsineet perinteiset keski-ikäiset duunarimiehet ja –naiset, joista moni on menettänyt työpaikan mukana ihmisarvonsa.

Sekä poliittiset valinnat että tuotannon rakennemuutos ovat syventäneet kahtiajakoa. Mutta vanhaan ei voi palata, joten oikeudenmukaisuus on rakennettava uudestaan.

Pienen ihmisen ja pienen yrityksen asialla – mutta myös keskituloisen ja keskisuuren.

Vaikeimmassa asemassa ovat he, jotka tulevat hädin tuskin työllään toimeen. Heitä riistetään nollatyösopimuksilla, jotka pitää lailla lopettaa. Harvoin kuitenkaan kiinnitetään huomiota pienipalkkaiseen työväkeen, tai vielä mieluummin keskipalkkaiseen, jonka ostovoiman lisäys toisi olennaisesti enemmän vipinää talouteen kuin kaikkein köyhimpien tai rikkaimpien tulonlisäys.

Olisi hyvin perusteltua alentaa verotusta 30 000 euron vuosirajaan asti ja lieventää progressiota 50 000 euroon asti.

Kenen asialla? Lyhyt vastaus on siis: pieni- ja keskipalkkaisen suomalaisen – pk-ihmisen.

Vähän pidempi vastaus: Myös pienten yritysten ja keskisuurten yritysten.

Pienet ja keskisuuret yritykset niputetaan usein samaan kastiin, pk-yrityksiksi. Niillä on kuitenkin toisistaan poikkeavat tavoitteet, ja siksi ne ovat eri tavalla tärkeitä kokonaisuudelle.

Pienyritykset eivät tähtää ulkomaille, eivätkä tahdo erityisemmin kasvaa, mutta ne ovat elintärkeitä työllistäjiä. Alle 10 hengen yritykset työllistävät Suomessa enemmän väkeä kuin yli 1000 hengen yritykset.

Keskisuurten yritysten vienti on kansantalouden kulmakivi – ikävä kyllä ei Suomen, vaan Saksan. Mutta on meilläkin timantteja. Ne ovat tai ovat olleet perheyhtiöitä, jotka ovat kyenneet erikoistumalla ja huippuosaamisella valtaamaan sijaa maailmalla – kuten kuvan kiuastehdas Harvia. (Kuva ei muuten valehtele: työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita, ja työpaikan hyvä henki näkyy myös tulosrivillä.)

Oli katalaa, että hallitus lupasi tutkimus- ja kehitystyölle tukea, mutta perui sen tuota pikaa. Myös designia, digitalisaatiota, myyntiä ja markkointia pitää auttaa nykyistä tarmokkaammin ja johdonmukaisemmin.

Korkeakoulujen, suuryritysten ja pienten pajojen ennakkoluuloton yhteistyö tuottaa juuri niitä innovaatioita, joista juhlapuheissa aina jauhetaan. Julkisen ja yksityisen rahoituksen tasapanoksilla toteutettu monivuotinen Cleen-ohjelmakokonaisuus on synnyttänyt monta lupaavaa hanketta, jotka voivat kasvaa jopa globaalisti merkittäväksi tuotannoksi juuri uusiutuvan energian ja älykkään teknologian markkinoilla. Lainsäädäntö, viranomaismääräykset ja vanhentuneet normit eivät saa olla menestyksen este.