Miten Suomi nousee?

Suomen uudet työpaikat syntyvät puhtaaseen, puhdistavaan, kierrättävään, säästävään ja tehostavaan tuotantoon – ja palveluihin. Suomen on oltava – myös omaksi edukseen – edelläkävijä Euroopassa ja Euroopan maailmassa.

Kun Euroopassa on saatu aikaan kysyntälama, tarvitaan kansainvälinen jälleenrakennusohjelma, jota olen vaatinut jo pitkään. Julkinen valta ei johda eikä omista investointeja, vaan tulee mukaan pääosin yksityisesti rahoitettuihin, mutta pitkällä tähtäimellä kestävää kasvua tuoviin rakennustoimiin: älykkäiden sähköverkkojen, tietoliikenteen ja raiteiden tehostamiseen.

Kun lama alkoi, suomalaiset yritykset jättivät tutkimus- ja kehitystyön heitteille. Se näkyy vähäisinä investointeina – toisaalta markkinatkin ovat aneemiset. Siksikin julkisia investointeja ja tukirahoituksen malleja tarvitaan juuri tässä vaiheessa, sekä toiveikasta panostusta tulevaan tuotantoon varsinkin energiainnovaatioissa.

Viennin rakenne on toivottoman yksipuolinen. Suomi vie investointihyödykkeitä, koneita ja moottoreita,  ja kärsii ensimmäisenä, kun kukaan ei uskalla perustaa tai uusia tuotantolaitoksia. Vahvat kuluttajabrändit kestävät suhdanteita paremmin, kuten Ruotsi opettaa: pariisilainen opiskelija sisustaa kämppänsä Ikean huonekaluilla, oli lama tai ei.

Ostovoimaa on lisättävä. Palkkaratkaisut kuuluvat työmarkkinoille, joten valtion on joka tapauksessa syytä huojentaa keskituloisten verotusta. Kirjoitan toisaalla myös siitä, miten yrittäjyyttä ja pienten sekä keskisuurten yritysten mahdollisuuksia on tuettava.