Yes we can – omistusten avoimuus voidaan taata

By on 16.5.2017

Eduskunnassa keskustellaan jälleen tänään hallintarekistereistä. Hallitus on runnomassa suurella innolla läpi esitystä, jolla sallitaan suomalaisille ulkomaisten hallintarekisterien käyttö. Samalla se olisi laajentamassa hallintarekisterimahdollisuutta myös listaamattomiin yhtiöihin. Hallitus on kääntänyt kaikki kivet etsiessään syitä sille, miksi hallintarekisterien laajennus on pakko toteuttaa.

Vähemmän kiinnostusta hallitus on esittänyt hallintarekisterien aiheuttamien ongelmien ratkaisuun, vaikka muutos heikentää omistustietojen avoimuutta ja viranomaisten tiedonsaantia. Tämä avaa ovia veronkiertoon, sisäpiiririkoksiin, rahanpesuun ja korruptioon.

Hallitus ei ole tehnyt mitään ongelmien ratkaisemiseksi, vaikka sillä olisi ollut vuosi aikaa valmistella ratkaisut. Viime viikolla hätäpäissään keksitty rangaistusvero on kehno yritys, minkä perustelimme blogissa viime keskiviikkona.

Hallitus ei voi piiloutua sen taakse, ettei Suomi voi toimia. Omistusten avoimuuden lisääminen ja veronkierron torjunta on ollut viime vuosina EU:n toiminnan keskiössä. Konkreettisista toimista, kuten läpinäkyvyyttä lisäävistä direktiiveistä on useita esimerkkejä.

Viime kuussa hyväksyttiin osakkaiden oikeuksia koskevan direktiivin muutos, jolla annettiin yhtiölle oikeus tunnistaa kaikki osakkaansa – myös hallintarekisterien takana piilottelevat. Lisäksi siinä säädettiin, että yhtiöiden saamia osakastietoja voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin. Direktiivi on toimeenpantava jäsenmaissa kahden vuoden kuluessa.

Direktiivin luonnosversiota käsiteltiin eduskunnassa viime hallituksen aikaan vuonna 2014. Tuolloinen direktiiviversio rajoitti osakastietojen käyttöä huomattavasti, minkä vuoksi hallitus ja eduskunnan talousvaliokunta vaativat erikseen, että omistustiedot saataisiin myös viranomaisten käyttöön. Kaikki eduskuntapuolueet olivat lausuman takana. Nimensä lausuman alle laittaneista valiokunnan jäsenissä on useita tuttuja nimiä nykyisistä hallituspuolueista.

Silloinen hallitus sitoutui edistämään avoimuuden lisäämistä direktiivineuvotteluissa. Se kannatti, sillä nyt hyväksytty direktiivi on monin verroin ensimmäistä luonnosta parempi. Tässä Euroopan parlamentilla oli suuri rooli. Kokoomuksen Sirpa Pietikäisen sanoin se jumppasi direktiiviin mahdollisuuden avoimempaan lainsäädäntöön.

Direktiivi tukee osaltaan pyrkimyksiä läpinäkyvyyden lisäämiseen. Toistamme vielä tiivistetysti viime viikkoiset ehdotuksemme, joilla estettäisiin veronkierto ja varmistettaisiin omistusten läpinäkyvyys. Veroviranomaisille tulisi saada tiedot osingoista ja osakkeilla käydyistä kaupoista. Lisäksi tiedot osakkaista tulisi saada mahdollisimman laajasti julkiseen rekisteriin. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi toimeenpannessa edellä mainittua osakkaiden oikeuksia koskevaa direktiiviä.

EU-oikeus ei ole lähtökohtaisesti esteenä lainsäädännölle, jolla puututtaisiin tehokkaasti veronkiertoon ja talousrikollisuuteen. Helsingin yliopiston Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää totesi vastikään, ettei hänen tiedossaan ole esteitä lainsäädännölle, joka edellyttäisi suomalaisia pörssiyhtiöitä antamasta osakkaita koskevia tietonsa julkiseen rekisteriin.

Avoimuus on suunta, johon Suomen tulisi pyrkiä. Viestimme on: me voimme taata omistusten avoimuuden, kun koko Eurooppa  marssii kohti läpinäkyvyyttä. Kysymys kuuluu, haluammeko olla eturintamassa vai jarruja? Eturintamassa myös suomalaiset yritykset voisivat olla mukana kehittämässä uuden avoimuuden teknologiaa.

Timo Harakka, kansanedustaja, SDP:n verovastaava

Lauri Finér, veropoliittinen asiantuntija, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Posted in: Yleinen